Rakenne- ja materiaalitekniset valinnat ja niiden vaikutus sisäilmaan

 

Komentajan talon rakennusprojektissa on lähdetty tavoittelemaan tervettä rakentamista ennen kaikkea kosteudenhallinnan kannalta. Tämä ei tarkoita rakenteiden ja rakennusmateriaalien suojaamista haitalliselta kosteudelta pelkästään rakentamisen aikana, vaan myös sen jälkeen. Rakenteet ja niissä käytettävät materiaalit on suunniteltu, valittu ja toteutettu tavalla, joka estää kosteusvaurioiden syntymisen myös rakennuksen luovutuksen jälkeen ja käytön aikana.

Rakentaminen säältä suojassa oli iso päätös. Myös käytön aikainen kosteuskuorma maaperästä ja hulevesistä on pyritty ottamaan huomioon tarkasti. Kellarilliset osat on toteutettu käyttäen vesitiivistä betonia normaaleiden kapillaarikatkokerrosten lisäksi. Kellarittomilla osilla on päädytty käyttämään tuulettuvaa alapohjarakennetta, joka kansankielellä tunnetaan parhaiten rossipohjana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lattiarakenteet eivät ole suoraan kosketuksissa maaperän kanssa eli niiden välissä on tuulettuva n. 80 cm korkea tila. Kunhan tuuletuksesta ja sitä kautta tuuletustilan fysikaalisista olosuhteista pidetään huoli, niin rakenteen pitäisi olla toimiva ja ajan hammasta kestävä.

Rakennetyyppi suojaa rakennusta paitsi maaperän kosteudelta, niin myös maaperän epäpuhtauksilta, kuten mikrobeilta ja radonkaasulta. Radon ei tosin ole Oulun seudulla merkittävä ongelma samaan tyyliin kuin esim. Pirkanmaalla. Tuuletus ei ratkaise yksistään kaikkia ongelmia, vaan rakenteen tulee olla myös ilmatiivis. Kriittisiä paikkoja tässä tapauksessa ovat reuna-alueet ja kaikki läpiviennit sekä tarkastusluukut.

This slideshow requires JavaScript.

Kuvat 1.-4. Kuvia “rossipohjasta” ja sen tarkastusluukusta kellariin. Kuvassa 3. näkyy vaahdotetut lämmöneristesaumat tiiveyden varmistamiseksi. Kuvien ottamisen yhteydessä siivouksia ei oltu vielä tehty.

Ryömintätilallista alapohjaa sekä kellarin maanvastaisia rakenteita suojataan kapillaarisen kosteuden nousemisen estävällä täyttömaalla ja salaojituksella. Näin tulisi menetellä kaikissa rakennuksissa, ottaen huomioon ympäristön asettamat vaatimukset.

Komentajan talon maaperästä on tutkimuksilla selvitetty pohjaveden korkeus eri vuodenaikoina. Tuloksissa kävi ilmi, että pohjaveden taso ei ole kaukana kellarin perustamistasosta. Osin tästä syystä Komentajan talo on varustettu perinteisen yhden salaojaputken sijaan kaksiputkisella salaojajärjestelmällä. Putket on asennettu hieman eri korkoihin, jolloin alemman putken kapasiteetin ja toiminnan rajoittuessa ylempi, normaalisti kuivana oleva putkisto pitää huolen kuivatuksesta. Ukkoskuurojen ja muiden rajujen sääolosuhteiden aiheuttamien sähkökatkojen varalle on järjestelmään liitetty varavoimalla varustettu pumppaamo.

M1 ja muovimatottomuus

Terveet talot-kriteerien käyttöön kuuluu, että rakennus- ja ilmanvaihtomateriaalit ovat päästöluokiteltuja M1-kategoriaan. Tällä pyritään vähentämään sisäilmaan aiheutuvaa kuormaa materiaalipäästöistä.

Nykyrakentamisessa on viime vuosina kuohuttu paljon kiireen vaikutuksesta rakentamisen laatuun. Kiire on saanut aikaan esimerkiksi sen, että massiivisia betonirakenteita ei kuivateta tarpeeksi ennen niiden päällystämistä tai pinnoittamista. Tämä estää, tai vähintäänkin hidastaa, betonin kuivumista . Betonissa oleva kosteus tasaa itseään pikkuhiljaa kohti pintaa, missä se törmää muovimattoon tai askeläänieristeeseen. Pintaan työntyvä kosteus on betonista johtuen emäksistä, mikä saa aikaan kemialliset reaktion muovimatoissa, liimoissa ym. pintamateriaaleissa tai niiden kiinnitystuotteissa.

Vaikka muovimatot itsessään eivät olekaan ongelman ydin, on Komentajan taloa suunniteltaessa päädytty jättämään muovimatot lattioista kokonaan pois. Sen sijaan on käytetty esimerkiksi keraamista laatta hyvin paljon. Nämä valinnat tulevat maksamaan.

Kuvat 5.- 8. Keraamista laattaa on käytetty paitsi märkätiloissa, niin myös toimisto- ja opetustilojen lattiamateriaalina. Kaikessa materiaali- ja ilmanvaihtotuotteiden valinnassa on pyritty valitsemaan M1-luokiteltua vähäpäästöistä tavaraa.

 

cropped-hengitysliitto_logo.png

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tehtävänä on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Teemme työtä sen eteen, että kaikkien olisi helpompi hengittää.
Teksti ja kuvat:
Heikki Rautio
Korjausneuvoja, Hengitysliitto ry

 

Advertisements

P1-puhtauluokan merkitys modernissa rakentamisessa

Rakennustöiden puhtausluokituksen tavoitteina on varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaita, kun ne luovutetaan käyttäjille, ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia.

Komentajan talon rakennusprojektissa on ollut käytössä Terveen talon -kriteeristö, jonka tavoitetasoksi on asetettu sisäilmastoluokka S2. Tämän tavoitetason saavuttaminen edellyttää mm. P1-puhtausluokkaa niin rakennustöiden kuin ilmanvaihtojärjestelmienkin osalta. Tavoitetasojen saavuttamiseksi laaditaan erillinen puhtaudenhallintasuunnitelma.

P1-tason rakennustyöt edellyttävät, että kaikki pölylle ja lialle alttiit materiaalit ja laitteet (esim. lämpöpatterit ja valaisimet) suojataan, kunnes pölyävät työvaiheet on saatu päätökseen.  Rakentamisesta syntyvän pölyn leviäminen pyritään minimoimaan jatkuvalla rakennussiivouksella, osastoinnilla ja alipaineistuksella.

Sen lisäksi, että työntekijät siivoavat itse jälkiään jokaisen työvaiheen jälkeen, työmaalla on jatkuvasti useampi henkilö tekemässä pelkästään siivousta. Siivouksessa käytetään karkean jätteen poistamisessa pölyä nostattavien harjojen sijaan lattiankuivaimia ja hienojakoisen pölyn poistamiseen korkealla suodatusteholla (HEPA) varustettua teollisuusimuria.

Kuvat 1.-6. P1-työmaa asettaa vaatimuksia mm. laitteiden suojauksesta ennen ja jälkeen asennuksen.

 

Jatkuva valvonta takaa onnistumisen

Jotta asetetut tavoitteet täyttyisivät, tulee edellä mainittujen asioiden toteutumista valvoa. Rakennuttajan edustaja kiertää työmaan yhdessä pääurakoitsijan nimeämän vastuuhenkilön kanssa 2-4 kertaa kuukaudessa. Kierroksesta laaditaan raportti ja havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. Arvioinnissa tehdään oikein/väärin-merkintöjä jokaisesta tilasta. Väärän merkinnän saa aina, kun joltain osa-alueelta löytyy huomautettavaa. Lopussa lasketaan oikein-merkintöjen osuus kaikista merkinnöistä, eli paras mahdollinen tulos on 100 %. Kaikkien tarkastusten keskiarvo tulee pysyä 90 % yläpuolella, jotta tavoitteissa pysytään.

Tähän mennessä Komentajan talon työmaalla on tehty 14 P1-arviointikierrosta. Keskiarvo näillä kierroksilla on ollut 96 %, eli reilusti yli tavoiterajan. Tämä jatkuva valvonta palvelee paitsi työmaan siisteyttä, myös turvallisuutta. Yleisen järjestyksen ylläpitäminen voidaan katsoa työtapaturmia vähentäväksi tekijäksi, kun kulkuväylät pidetään vapaina rakennusmateriaaleista ja –jätteistä. Lisäksi kun runsaasti pölyä tuottavat työt ovat sijoitettuna yhteen huoneeseen, vältetään paitsi turha pölyn leviäminen, niin myöskin työntekijöiden turha altistuminen. Laastien tms. sekoittaminen on tästä hyvä esimerkki.

Kuvat 7.-12. Työskentelyalueet pidetään siistinä jatkuvalla siivouksella ja yleisen järjestyksen ylläpidolla.

Missä mennään nyt?

Monin paikoin Komentajan talossa tehdään vielä LVIS-töitä ja kiintokalusteiden asentamista. Lattialaatoitus jatkuu toimistokerroksissa. Yhdyskäytävä vanha Artteli-rakennuksen ja Komentajan talon välillä on myöskin alkanut ottaa muotoaan. Kellaritiloissa lähestytään loppusiivousvaihetta, joka valmistaa tiloja käyttökokeeseen.

Kuvat 13.-16. Tuoreita näkymiä työmaalta

cropped-hengitysliitto_logo.png

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tehtävänä on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Teemme työtä sen eteen, että kaikkien olisi helpompi hengittää.
Teksti:
Heikki Rautio
Korjausneuvoja, Hengitysliitto ry
Kuvat 9-12: Jan-Kristian Koivukangas, Luovi

Sääsuojaus – Suomalaisen uudisrakentamisen tulevaisuus?

Komentajan talon työmaalla rakennus alkaa ottamaan lopullista muotoaan, kun säältä suojaava huputus on ollut purettuna jo jonkin aikaa. Suoja purettiin vasta, kun kaikki kosteudelle alttiit työvaiheet oli saatu suoritettua loppuun ja ulkovaippa oli saatu vesitiiviiksi.

This slideshow requires JavaScript.


Kuvat 1-8. Huputus rakentamisen eri vaiheissa 

Lopputuloksena tälläinen toimintamalli on vielä harvinaista. Uudisrakennus, joka ei ole voinut rakennusaikana kastua missään vaiheessa.

Miksi tästä sitten kuuluu kirjoittaa ja pitää meteliä? Eikö tämän pitäisi olla ihan normaali käytäntö ja yksi lähtökohdista, kun uutta rakennusta suunnitellaan? Valitettava tosiasia on se, että tällä hetkellä uudisrakennuksen “kuivaketjun” katkeamattomuus on lähinnä kiinni tuurista. Katsotaan päivä kerrallaan mitä taivaalta tulee, ja pyritään sen mukaan minimoimaan vahingot.

Miksi uudisrakennuksia ei sitten suojata Suomessa enemmän, niin kuin Komentajan talon työmaalla on päätetty tehdä?

Ensimmäinen ja ilmiselvä syy lienee huputtamisesta aiheutuva lisäkustannus hankkeelle. Hupun pystyttäminen ja purkaminen ottaa myöskin oman aikansa, varsinkin isojen rakennusten kohdalla. Ja aikahan on myös rahaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon huputuksen toteuttamisen tuomat käytännön vaikeudet esimerkiksi kerrostalojen rakentamisessa. Rakennus kasataan kerros kerrallaan, jolloin mahdollisesti myös suojausta joudutaan joka kerroksen jälkeen korottamaan muun rakennuksen mukana.

Komentajan talon esimerkissä huputtamisen kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 1,5 % koko rakennushankkeen kustannuksista. Tämän kokoisessa hankkeessa se tarkoittaa n. 150 000 €, mikä on tietenkin huomattava rahasumma ihan millä mittapuulla tahansa tarkasteltuna. Projektin vastaava työnjohtaja YIT:ltä arvioi huputuksen tuomien kustannuten olevan 2-3 % perinteistä rakentamistapaa kalliimpaa.

Kustannuksia tulee siis lisää, mutta missä sitten vastaavasti säästetään?

Välittömiä säästöjä voidaan katsoa tulevan ihan päivittäisessä työskentelyssä, kun esim. keskeneräisiä rakenteita tai rakennusmateriaaleja ei tarvitse erikseen päivän päätteeksi tai rankkasateen yllättäessä suojata. Hupun alla on myöskin työntekijöiden mukaan keskimääräistä mukavammat työskentelyolosuhteet. Tämä tuskin vaikuttaa negatiivisesti rakennusaikaan ja yleiseen rakentamisen laatuun.

Kuvat 9-12. Rakentaminen sääsuojan alla mahdollistaa paitsi kuivan ja puhtaan rakentamisen, niin myöskin tekee työskentelystä helpompaa ja tehokkaampaa.

Rakennusaikaisten kosteusvaurioiden välttäminen on paitsi taloudellisesti, tulevien käyttäjien terveyden kannalta erittäin merkittävä asia. Sään armoilla rakentamisesta aiheutuvia kosteus- ja homevaurioita ja niiden myötä tulevia korjauskustannuksia rakennuttajalle/kiinteistön omistajalle on hankala arvioida, mutta selvää on, että niiden poissulkeminen tuo säästöjä pitkässä juoksussa.

Huputtaminen oli tässä kohteessa päätös rakennuttajan eli Hengitysliiton puolelta. Asiassa tulee siis painottaa tilaajan/rakennuttajan vastuuta sen sijaan, että ollaan koko ajan moittimassa rakentamisen laatua. Tilaaja loppupeleissä kuitenkin on se taho, joka määrittelee rakentamisen laadulle asetetut tavoitteet, ja valvoo niiden toteutumisen. Toivottavasti tästä mallista saadaan tulevaisuudessa pysyvä ja itsestään selvä käytäntö kaikessa rakentamisessa!

Lisätietoa: https://luovi.fi/2017/09/komentajan-talo-puhtaan-oppilaitosrakentamisen-mallina/

Missä mennään nyt?

This slideshow requires JavaScript.

Kuvat 13-17. Puhtausluokka P1-tarkastuskierroksen yhteydessä otettuja kuvia työmaalta 19.9.2017

Allekirjoittaneella on ollut mahdollisuus muutaman kuukauden aikana osallistua puhtausluokka P1:n tarkastuskierroksille työmaalla. Syyskuun aikana kellarissa ja 1. kerroksessa on päästy jo monin paikoin pinnoitushommiin esimerkiksi saniteettitilojen laatoittamisen merkeissä. B-osan (1. kuva oikealla) julkisivu on alkanut saamaan viimeisen kerroksensa, kun vihertävän kivilevyn asennus päästy aloittamaan. Väritys tulee istumaan hyvin vanhoihin niin ikään vihertäviin kasarmirakennuksiin. Työmaahenkilökunnan mukaan työmaa etenee pääsääntöisesti hyvin aikataulussa. P1 puhtausluokka näkyy erityisesti työmaan siisteytenä.

cropped-hengitysliitto_logo.png

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tehtävänä on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Teemme työtä sen eteen, että kaikkien olisi helpompi hengittää.
Teksti:
Heikki Rautio
Korjausneuvoja, Hengitysliitto ry

Kuvat 9-12: Jan-Kristian Koivukangas, Luovi

Komentajan talo – työmaan edistyminen

Vanhan rakennuksen purkaminen

2016.07.22Kuva 1. Viimeisiä kuvia vanhasta toimisto-osasta ja etualalla sijaitsevasta miehistöruokalasta kesällä 2016.

Vanhan Komentajan talon ja miehistöruokalan (kuva 1) purkaminen aloitettiin heinäkuussa 2016. Rakennuksille tehdyn selvityksen lopputulema oli, että korjaaminen ei olisi taloudellisesti eikä teknisesti enää järkevää.

2016.08.172016.11.07

Kuvat 2 ja 3. Kuvaa vanhan rakennuksen purkuvaiheesta ja lokakuussa alkaneen uuden rakennuksen maarakennusvaiheesta.

Lokakuun puoleen väliin mennessä vanhojen rakennusten rippeet oli siivottu tontilta ja uuden Komentajan talon rakennustyöt pääsivät alkamaan (Kuvat 2 ja 3).

Uudisrakentaminen alkaa

Kosteusvauriot alapohjarakenteissa ovat valitettavan yleisiä suomalaisissa rakennuksissa. Siksi on tärkeää, että pohjatyöt tehdään huolella ja rakennuksen alla panostetaan toimivaan salaojitukseen ja kapillaarikerroksien tekemiseen. Tähän rakennukseen on tehty tuplasalaojat, jossa putket on asennettu eri tasoille. Lisäksi putket on varustettu varavirralla toimivilla pumppaamoilla esim. ukkosmyrskyn aiheuttaman sähkökatkon varalle.

Maaperästä peräisin olevaa kosteutta ja esim. mahdollista radonkaasua vastaan hyvä torjuntakeino on varustaa rakennus tuulettuvalla alapohjarakenteella. Tässä kohteessa päädyttiin käyttämään em. ratkaisua kellarittomilla osilla, eli n. 2/3 rakennuksen pohjan alasta. Kellarin lattia on toteutettu maanvastaisesti käyttäen vesitiivistä betonia kantavassa pohjalaatassa.

This slideshow requires JavaScript.

Kuvat 4-12. Kuvakollaasi talven 2016-2017 aikana tapahtuneista pohja- ja runkotöistä, sekä sääsuojateltan asennuksesta.

Kantava betonirunko kasattiin talven aikana vaiheittain. Kun runko oltiin saatu pystytettyä, rakennukset “huputettiin” yksi kerrallaan sääsuojaan. Tämä mahdollisti sen, että kaikki kosteudelle herkät rakennusvaiheet, kuten puurunkojen kasaukset ja seinien levytykset saatiin asentaa suojassa. Näin varmistettiin kuiva rakentaminen.

Missä mennään nyt?

Hengitysliitto järjesti 12. elokuuta yleisölle avoimen tutustumiskäynnin Komentajan talon työmaalle. Edeltävällä viikolla rakentaminen oli edennyt siihen vaiheeseen, että sääsuojat oli voitu purkaa rakennusten ympäriltä. Yleisön kysymyksiin työmaasta ja sen erityispiirteistä olivat vastaamassa Ammattiopisto Luovin kiinteistöpäällikkö Petri Petäjäjärvi ja työmaan vastaava mestari Mika Liikanen YIT:ltä.

Kuvat 13-15. Yleisölle avoimen esittelykierroksen aikaan sääsuojat oli juuri purettu rakennusten ympäriltä. (Ylärivin kuvat: Päivi Suuniittu)

 

cropped-hengitysliitto_logo.png

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tehtävänä on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Teemme työtä sen eteen, että kaikkien olisi helpompi hengittää.
Teksti:
Heikki Rautio
Korjausneuvoja, Hengitysliitto ry

Tervetuloa Komentajan talolle!

Tervehdys arvon lukija! Olet eksyttänyt itsesi Hengitysliitto ry:n julkaisemalle blogille, jossa kerrotaan uuden koulurakennuksen rakennusprojektista ja seurataan käynnissä olevan työmaan vaiheita. Työmaa sijaitsee Oulun Intiössä, vanhan kasarmialueen kupeessa.

Rakennus, joka sijaintinsa vuoksi on ristitty KOMENTAJAN TALOKSI, tulee valmistuttuaan olemaan Ammattiopisto Luovin uusi koulutusyksikkö. Luovi on osa Hengitysliittoa. Rakennusprojekti alkoi keväällä 2016 ja on tarkoitus saada päätökseen kahdessa vuodessa, eli käyttöönotto on ajoitettu keväälle 2018

Komentajan talo- blogi

Poikkeuksellisen ja huomionarvoisen Komentajan talon työmaasta tekee mm. se seikka, että lähes koko rakennusprojektin runkovaihe on tehty sääsuojassa (Kuva 1). Sääsuoja paitsi pitää rakennuksen kuivana, mutta myös helpottaa työmiesten työskentelyä esim. katonrakennuksessa (Kuva 2). Vasta kun vesikatto ja julkisivut ovat valmistuneet iso “teltta” rakennuksen ympäriltä puretaan.

ulkokuva_01

KUVA 1. Talo hupussa kesäkuussa 2017

katolta_tyontekoa_02

KUVA 2. Vesikatteen asennus tehdään sääsuojassa

Komentajan talon suunnittelussa on kiinnitetty muutenkin huomiota kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyyn ja mm. sitä kautta hyvän sisäilman saavuttamiseen. Kaksiosaisen rakennuskompleksin toisella puolella on kellarikerros, jonka ympärys on salaojitettu tuplaputkilla. Kellarittoman osan alapohja on toteutettu maanvastaisen rakenteen sijaan tuulettuvana. Tämä suojaa rakennusta tehokkaasti paitsi maaperän kosteudelta, niin myös muilta mahdollisilta sisäilmaa kuormittavilta epäpuhtauksilta, kuten radonilta.

Näihin ja muihin rakennusprojektin erityispiirteisiin tullaan palaamaan tarkemmin tulevissa päivityksissä. Päivityksiä tullaan julkaisemaan n. kerran kuukaudessa aina projektin valmistumiseen asti. Vaihtuvan teeman lisäksi blogissa kerrotaan työmaan sen hetkisistä kuulumisista.

Toivottavasti mielenkiintosi heräsi ja tulet jatkossakin seuraamaan blogia! Myös palautetta ja kommentteja otetaan vastaan. Kiitos niistä jo etukäteen!

cropped-hengitysliitto_logo.png

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tehtävänä on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. Teemme työtä sen eteen, että kaikkien olisi helpompi hengittää.

Teksti:

Heikki Rautio

Korjausneuvoja, Hengitysliitto ry

Kuvat:

Jan-Kristian Koivukangas